Vanhassa puutalossa uunin ja takan lämmitys alkaa olla taas jokapäiväistä puuhaa. Halkoja
kannetaan sisään päivittäin ja puukorien virkaa toimittavat erilaiset puu- ja vanerilaatikot.
Talvella keittiön suuri vaneriloota täytetään viikonloppuisin ääriään myöden täyteen, ja viikon
mittaan siihen lisätään klapeja ulkoeteisen laarista. Olen nimittäin laiska menemään puuvajaan
illan pimeydessä ja pakkasen paukkuessa. Siispä olen todennut tämän ratkaisun toimivan mainiosti.
Näin kauden alussa lämmityspuuhat tuntuvat oikeinkin mukavalle. Talven mittaan
tähän jokapäiväiseen puuhaan taatusti kyllästyy, mutta pehmeä lämpö joka tulvii ympäri taloa,
on oiva kannustin.
Meillä on myös aloitettu lämmittäminen. Vielä se on kivaa, mutta en usko sen olevan enää sitten kun lumi on maassa. Kun on pakko lämmittää, pakko hakea puita vaikka pihalla olisi 30astetta pakkasta ja on pakko pimeydessä yrittää löytää tiensä puuvajaan.
VastaaPoistaJuurikin samoilla fiiliksillä mennään täälläkin. Mä olen koittanut helpottaa tota puusavottaa kaikin keinoin hakemalla puita valoisan aikaan viikonloppuisin niin paljon kuin suinkin vain sisälle mahtuu, jotta ei tartte illan pimeydessä sinne pihanperälle hipsiä. Iloa päiviisi, kattotaas kuin kauan lämmityshommat tuntuu mukavalle!
VastaaPoista